Kumpi ehtii ensin: kriisi vai lapsi?

Naistenpäivää ei tänä vuonna juhlittu. Mies halasi puolen päivän aikaan, ja illan tuijotimme vuorotellen Twitteriä ja television sotauutisia. Niin olemme tehneet joka päivä Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Ajatukset hyppivät lapsuuden pomppupallon lailla hallitsemattomasti globaalin etelän ja kriisiytyvän Euroopan välillä.

Olenko tuomassa lapsen köyhästä maasta ehkä turvattomaksi muuttuvaan maahan? Olisiko hänen parempi jäädä sinne missä hän nyt on, jos Venäjä alkaa kiristää Suomea sotilaallisesti -estääkseen vaikkapa NATO:on liittymisen- ja joidenkin vuosien päästä mekin pelkäämme ohjusiskua? Vai onko sittenkin tärkeintä saada perhe ja olla rakastettu, olosuhteista riippumatta? Voihan Suomi pysyä kriiseistä vapaanakin ja arki jatkua ennallaan, mihin en toki jaksa itse juuri nyt uskoa.

Niin: kukaan ei voi sanoa, mikä on parasta, koska kukaan ei tunne tulevaisuutta. Me voimme vain varautua niihin huonoihinkin skenaarioihin ja toivoa, että kaikki menee parhain päin.

Kutsun pitäisi tulla ihan pian. Vaikka ensi viikolla. Ihan pian voisimme olla lentokoneessa. Tai kuukauden sisällä kuitenkin. Jännitystä, pelkoa, epäilystä, pahimpaan (henkilökohtaisesti ja valtiotasolla) varautumista, parhaan toivomista (sekä meille kolmelle että Euroopalle). Niistä on tämä päivä tehty, varmaan myös huominen.

Ja niin tyhjäksi tämä kauhun ja toivon välillä tasapainottelu on minut vienyt, että muuta ei maailmassani juuri nyt ole. Lapsi ja sota, sota ja lapsi.

(Tämä kirjoitus tuskin antaa kenellekään mitään, mutta koska kirjoitan ennen kaikkea odotuspäiväkirjaa itselleni, haluan tämänkin kaoottisen olon ja nämä ajatukset muistaa. Että tällainenkin vaihe tälle matkalle mahtui.)

6 vastausta artikkeliin “Kumpi ehtii ensin: kriisi vai lapsi?”

  1. Hei!
    Kiitos että kirjoitat. Pohdit että tämänkertainen kirjoituksesi tuskin antaa kenellekään mitään. Voi, kunpa vain tietäisit, miten paljon minulle merkitsee se, että sanoitat niin häkellyttävän osuvasti omat, tämänhetkiset tuntemukseni! Ne mielessä myllertävät kaksi vuorenkorkuista asiaa, jotka valvottavat minua tänäkin yönä. Lapsi ja sota.

    Minäkin odotan hakumatkaa, se tosin häämöttää parhaimmillaankin vasta kuukausien päässä. Kuvaamiesi kipeiden kysymysten äärellä itseäni lohduttaa ajatus siitä, että adoptioprosessini ei ole omissa käsissäni, vaan paljon suuremmissa, kaikkivoipaisissa.

    Siunaa ja varjele meitä.

    Tykkää

  2. Epävarmuus ja turvattomuuden tunne kuluttavat valtavan paljon, valtavasti jaksamista teille molemmille! Mietit riittääkö rakkaus, ja vastaan että riittää. Rakastavat vanhemmat ovat lapsen elämän ja hyvinvoinnin ydin, ja lapselle rakkauden mitta on yhdessä vietetty aika. Te kaksi olette hänelle koti ja turvapaikka, ja hän puolestaan täyttää elämän ja arjen jo ihan olemalla olemassa. Ja ihan pian hän on jo täällä! Pelko on vahvasti läsnä tässä vaiheessa, mutta tämä ei ole ikuista. Kaikki järjestyy.

    Doomscrollaukselle välillä vaihtariksi hömppää ja vaikka niin monimutkainen neuletyö, ettei voi antaa ajatuksen harhailla. Superpaljon voimia ja jaksamista! Ihanaa miten hyvin osaat sanoittaa ajatuksesi ja tunteesi, se on taito josta on syytä olla ylpeä!

    Tykkää

    1. Kiitos rohkaisusta! Yritän itsekin uskoa että tämä on oikein. Että rakkaus on tärkeintä pienen ihmisen elämässä.

      Tykkää

  3. Kyllä tämä teksti antoi ja paljon! Adoptioprosessini keskeytyi avioeron takia ja nyt olen taas uuden kumppanin kanssa lapsettomuushoidoissa. Tuntuu kauhealta tässä maailman tilanteessa tuoda uusi ihminen maailmaan ja vielä näin väkipakolla… Adoption suhteen olen miettinyt samaa, mutta toisaalta he ovat jo olemassa maailmassa (jossa pahoja asioita tapahtuu koko ajan joka paikassa, vaikka et adoptoisikaan) ja perhettä vailla. Odotan vain, että tämä turha hoitokokeilu menee ohi ja saa taas edetä adoptioprosessiin, joka jäi todella sydämen asiaksi ❤

    Tykkää

    1. Luulenpa ymmärtäväni fiiliksen! Jaksamista sekä hoitoihin että mahdolliseen adoptioprosessiin teille.

      Tykkää

Vastaa käyttäjälle Kaisa Peruuta vastaus

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: