Eräänä tavallisena päivänä olen poissa kotoa. Aurinko paistaa, mutta helle on hiukan viime viikkojen lämpötiloja kohtuullisempi. Verkkoyhteys katoaa tuntikausia myöhässä olevassa junassa aivan yllättäen. Ehkä ukkonen on rikkonut jonkin maston, ajattelen, ja annan asian olla. Puhelin jää päiväksi reppuun.
Tunnit kuluvat. Kun vihdoin kaivan puhelimen esiin tarkistaakseni verkon tilan, huomaan puolison soittaneen. Kolmesti.
Soitan takaisin. Hän ei vastaa. Menee pari minuuttia, ja hän soittaa. Keskustelu on niin meitä kahta, että se on kirjoitettava muutettavat muuttaen muistiin. Se menee näin:
Mies: ”Lapsi on annettu”.
Minä: ”Ai mikä lapsi?”
Mies: ”No lapsi.”
Minä: ”Ai joku lelu?”
Mies: ”No ei, kun lapsi. Se tuli.”
Minä: ”Siis mikä tuli?”
Mies: ”Se soitto.”
Loppua en sitten muistakaan. Mies lähettää minulle sähköpostiin lapsen tiedot ja kuvat. Hän on suloinen. Suuret nappisilmät ja musta tukka.
Ehdin lukea paperit tietokoneen ruudulta, mutta sitten on siirryttävä toisaalle ja laitettava tietokone kiinni. Automaattiohjaus onneksi toimii, sillä päässä ei tunnu liikkuvan mitään.
Loppupäivän ajatuksia en muista. Tunteen muistan.
Sinä iltana aurinko paistaa aivan erityisen kirkkaasti, se heijastuu veden pinnasta. Ukkonen jyrisee mutta pysyy kaukana. Ihmiset nauravat, tunnelma on hyvä, syön munkin ja toisenkin, voisin jäädä kellumaan tähän olemiseen ikuisesti – ja samalla sisäinen kiire yltyy: miksi tämä kestää näin pitkään? Päästäkää minut jo, maailmani on juuri liikahtanut sijoiltaan!
Kun vihdoin pääsen majapaikkaani, soitan puolisolle. Yhdessä käymme lapsiesityksen tietoja läpi. Puoliso on ehtinyt kääntää hankalat termit, minä koetan päästä kärryille. Jotakin terveydellistä taustatietoa on kerrottavaksi asti, mutta ei mitään huolestuttavaa.
En osaa yhtään sanoa, miltä tämä tuntuu. Olen iloinen, mutta ennen muuta olen ällistynyt. Tämä tunne on jotakin ihan muuta kuin mikään aiemmin kokemani, eikä sanastossani ole sille nimeä.
”Näin tavallisina päivinä ja näennäisen pienillä jutuilla tapahtuu aivan valtavan isoja asioita. Eikö ole ihmeellistä?” sanon puolisolle.
”Niin kai se aina on”, puoliso vastaa, ”ihan tavallisina päivinä.”
Siirry sisältöön
Avojaloin 
Oih ihanaa, aivan mahtavaa! Onnen kyyneleet tulivat silmiini teidän vuoksi. ❤ Paljon onnea!
Milloin pääsette hakumatkalle?
TykkääTykkää
Kiitos! Siihen menee useampi kuukausi, ja korona voi (huoh) toki vaikuttaa vielä tähänkin.
TykkääTykkää
Onneksi olkoon.
TykkääTykkää
Kiitos, Mikko!
TykkääTykkää
Onnea onnea onnea! ❤️ Ihana, odotettu ja toiveikas uutinen. Toivon, että pääsette pian matkaan ja saatte viimein olla yhdessä!
TykkääTykkää
Kiitos, sitä toivon minäkin!
TykkääTykkää
Onnittelut, ihanaa, huippua!! Sydän kipristyi onnesta puolestanne 🙂 ❤
TykkääTykkää
Ihanasti sanottu, kiitos!
TykkääTykkää
Paljon onnea! ❤️ Parhaat asiat tapahtuvat ihan tavallisina päivinä. 🙏 Toivottavasti pääsette pian hakumatkalle ilman suurempia koronahässäköitä.
TykkääTykkää
Kiitos, sitä tosiaan toivon!
TykkääTykkää
Paljon onnea! Ihoni nousi kananlihalle jo otsikosta. Niin mahtavaa! En enää muista miten päädyin alunperin lukemaan blogiasi, mutta matkanne on jäänyt mieleeni ja käyn silloin tällöin tarkistamassa kuulumisia. Kirjoitat kauniisti ja tarkasti. Toivon teille ja lapselle pikaista ensitapaamista! ❤
TykkääTykkää
Voi kiitos, onpa kiva kuulla! Tapaamista odotellessa, tosiaan. Kunpa korona ei nyt enää toisi tähän mitään lisää.
TykkääTykkää
Onnea! Olen seurannut adoptiomatkaanne blogin kautta jo useamman vuoden. Adoptio-odottaja olen itsekin. Uutisenne toi toivoa omaankin prosessiin! Valoa ja iloa päiviinne!
TykkääTykkää
Kiitos! Samoin, itseänikin ovat aina rohkaiset muiden lapsiesitykset, joten hyvä jos tämä tsemppaa sinua. Sitkeyttä odotukseen!
TykkääTykkää
Ihana kuulla että olet seuraillut, voimia prosessiin! Ja kiitos 😊
TykkääTykkää
Mieletöntä! Paljon onnea! ♥️♥️ Jatkathan kirjoittamista edelleen?
TykkääTykkää
Ehdottomasti jatkan! Kiitos ❤️
TykkääTykkää
Oi, oikein paljon onnea! Ihana olisi tietää kumpi ja minkä ikäinen mutta kerrot varmaan sitten aikanaan❤ Toivottavasti asiat menevät sutjakkaasti ja pääsette pian hakumatkalle!
TykkääLiked by 1 henkilö
Vihdoinkin! Valtavan paljon onnea ❤️
TykkääTykkää
Niinpä, kiitos paljon!
TykkääTykkää
Hei, ihana uutinen! Paljon onnea lapsitiedosta, ja toivotaan että ei tule kohtuuttomia viivytyksiä hakumatkalle pääsyyn!
TykkääLiked by 1 henkilö
Voi että! Lämpöiset ja suuret onnittelut! Olen niin onnellinen puolestanne! Olen seurannut blogiasi ja samalla olemme mieheni kanssa kulkeneet omaa adoptiopolkuamme. Haimme tyttömme kotiin tämän vuoden alussa. Toivon todella, että pääsette pian hakumatkalle!
TykkääTykkää
Mahtavaa että saitte talvella lapsen kotiin! Iloisia loppukesän päiviä ja kiitos kivasta kommentista 🙂
TykkääTykkää