Adoptio-odottajan hankinnat

Eräänä pakkasenpuremana vapaapäivänä aloin etsiä netistä kattavaa listaa siitä, mitä kaikkea taaperoa odottavalla olisi syytä olla kodissaan, kun lapsi tulee kotiin. Tätä edelsi tietysti puolen päivän nautiskeleva kirpparikierros, josta mukaan tarttui pari lastenkirjaa ja muutama iloisenvärinen vaatekappale (lähinnä omaksi iloksi, enhän edes tiedä lapsen kokoa vielä). Oikein käyttökelpoista listaa en löytänyt, joten päätin koota sellaisen itse. Jos huomaat jotain puuttuvan, vinkkaa – täydennän mielelläni!

– Nukkuminen: sänky (pinna- vai lastensänky?), peitto, tyyny, vuodevaatteet, muovitettu lakana/patjansuoja

– Vaatetus: vuodenajasta ja iästä riippuen esim. kirpparilta pieni valikoima vaatteita ylös, alas, ulos, sisälle ja yöksi. Kun selviää, mikä juuri tällä lapsella toimii pukeutumisessa ja elämässä muutenkin, lisää niitä.

– Ruoka-asiat: pari lautasta, lasten aterimet, (nokka)muki, kenties tuttipulloja, syöttötuoli/lastentuoli

– Hygieniatarvikkeet: hammasharja, -tahna, hiusharja/kampa, kirvelemätön shampoo, jokin voide (hyvänä pitämiseen ja rasvaukseen), kylpytakki (meillä, koska kerrostalon saunavuoroille vaeltaminen), kylpyamme, kuumemittari, vaippoja, potta/vessanpöntön supistaja

– Viihde:  leluja, kuten pehmoja/ensinukke/Duploja, kirjoja, jokunen DVD, palapelejä, tutti

– Liikkuminen: rattaat/jokin kantosysteemi, turvaistuin autoon, turvaistuin pyörään, yövalo, koroke lavuaarin eteen

– Turvallisuusbonus: pari turvalukkoa kaapinoviin (jos touhukas taapero levittää heti kaiken lattialle eikä yhteinen kielikään vielä aukene), pistorasiatulppia

13 vastausta artikkeliin “Adoptio-odottajan hankinnat”

  1. Hyvä lista! Tänne voinkin palata, kun aika on! Itse olen välillä aika epäjärjestelmällinen ja onnistun aina jotenkin hukkaamaan listat, joita teen (sekä paperiset ja sähköiset). En osaa lisätä mitään, ehkä ihan pienelle tutit.

    Edelliseen postaukseen en saanut kommentoitua, vaikka piti. Itsekin olen hämmästynyt, kuinka kauan KV-adoptio kestää! Joitain ihmetarinoita nopeudesta olen kuullut, mutta harvassa ne ovat. Oikealla asuinpaikalla, tehokkaalla sosiaalityöntekijällä, juuri oikealla maavalinnalla ja aivan mielettömällä mäihällä prosessi voi olla ohi alle kahdessa vuodessa. 3-5 vuotta on varmaan aika perus, ja yli 10-vuotisia prosessejakin on nähty. Tsemppiä teidän prosessiin edelleen! Odotus jatkuu tälläkin suunnalla.

    Tykkää

    1. Tutti lisätty, kiitos! Vaikka kaikki sanovat, että adoptio-odotus on pitkä, ei missään kerrota, miten pitkä tämä aika ennen varsinaista odotusta (!) on. Tsemppiä sinnekin!

      Tykkää

  2. Edellisestä kommentoijasta poiketen suosittelen lämpimästi pistorasiatulppia! Meidän taapero oli pistorasioista hyvin kiinnostunut, ja alun jälkeen kotiuduttuaan myös ehtiväinen tapaus, joten eipä sitten tarvinnut pelätä, että hän saa sähköiskun työnnettyään pistorasiaan jotain. Kaikki, mikä voi helpottaa sitä ihanaa uuvuttavaa elämänvaihetta, on omasta mielestäni järkevää hommata etukäteen! Saahan lähes kaiken sitten eteenpäin seuraaville, jos tarvetta ei itsellä ole.

    Kantoreppua suosittelen myös, koska lapsi ei välttämättä ole koskaan ollut vaunuissa/rattaissa. Ehkäpä rattaatkin kannattaa hankkia etukäteen, ovat sitten valmiina. Lapsi on myös todennäköisesti nukkunut pinnasängyssä (riippuu toki, ei aina), joten sellainen saattaa tuntua turvalliselta – tai sitten ei, meidän lapsi ei aluksi suostunut edes menemään omaan sänkyynsä.

    Tavaroilla valmistautuminen on sentään aika ihanaa, vaikka adoptioprosessi muuten on niin kovin raskas! Saa tehdä päätöksiä ja huolehtia jo pienestä, edes ihan vähän.

    Tykkää

    1. Kantoreppu on hyvä hankinta, mutta odottaisin ensin että sitä pääsee kokeilemaan lapsen kanssa kun ei etukäteen tiedä minkäkokoinen ja -mallinen lapsi kotiin tulee. Reppuja on montaa eri merkkiä ja mallia, ja mikä toimii yhdellä ei toimi toisella, riippuu lapsen koostakin mikä tuntuu hyvältä ja istuu itselle. Ja ehdottomasti _kanto_reppu! Rintareppu on tosiaan epäergonominen, epämukava ja karistaa äkkiä kantamisen ilon juuri em. syistä 🙂

      Tykkää

      1. Mää en edelleenkään suostu uskomaan että rintareppu on eri asia kuin kantoreppu jonka voi laittaa vatsapuolelle. Siis huolimatta siitä että tämä on kerrottu mulle usealta eri taholta. Ehkä googlaan vielä joskus (ennen lapsen tuloa, I wish)😁

        Tykkää

      2. Kantorepun kangas tukee polvitaipeesta polvitaipeeseen, rintarepussa vain kapea kaistale nivusissa – voinet kuvitella eron miltä siinä tuntuu roikkua tuntikausia! 😉 Rintarepun voi laittaa vain eteen ja siinä lapsi on kasvot menosuuntaan, kantorepun voi laittaa selkään, lonkalle tai eteen ja edessäkin kantaessa lapsi on lähes kaikissa kasvot kantajaan päin – ihan pienelle kuvittelisin turvallisemman tunteen tulevan kun vanhempi on näkyvissä. Lisäksi ihan pienten vauvojen kohdalla kantoreppu sallii selälle luontaisen, pyöreän asennon, rintareppu pakottaa vauvan selän suoraksi. JA kantorepulla lapsen painon saa lähemmäs, eli kantaminen on huomattavasti mukavampaa kantajalle, kuin rintarepussa jossa lapsi roikkuu koko painolla kantajan hartioilta – isomman ja painavamman kohdalla äkkiä tukala olo, etenkin jos on vähänkään selkä/hartiaongelmia. Olisko tässä tiivistetysti pointteja…? 😉

        Tykkää

    2. Sitähän tämä on, iloa tuottavaa fiilistelyä. Kiinnostaa kuulla sekä tulppa- että sänkykokemus, kiitos kun kerroit!

      Tykkää

      1. Vielä lisäyksenä aiempaan kommentiini: me saimme kaksikin kantoreppua käytettyinä ja ne olivat hakumatkalla mukana, koska eivät vie laukussa paljoa tilaa. Ja toinen tulikin heti päivittäiseen käyttöön. En toki kannusta uutena ostamaan kaikkea, ehkä turhaksi pian käyvää tavaraa!

        Liked by 1 henkilö

  3. Näköjään on olemassa pinnasänkyjä, josta voi ottaa lapsen kasvaessa etulaidan pois tai vaihtaa matalampaan laitaan. Ehkä itse päädyn sellaiseen, kun sen aika on. 😊 Lapsen ikää ei tosiaan voi tietää etukäteen, ja haluaisin tehdä isompiakin hankintoja ennen lapsiesityksen saamista( jos sellainen päivä joskus tulee).

    Tykkää

    1. Ymmärrän tuon halun tehdä hankintoja niin hyvin! Ja jos ne tekevät iloiseksi niin miksei niitä voisi tehdä? Eihän se ole maailmanloppu, jos niitä joutuu sitten päivittämään. Kaikki, mikä auttaa pitämään yllä hyvää mieltä tässä prosessissa, on kotiin päin.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s